Pikainen valitusviesti

En tiedä tämän hetkistä painoani enkä pysty menemään vaa'alle, tiedottomuus ahdistaa mutta uskon painon ahidstavan enemmän...

Koko viikon olen vain maannut ja käynyt töissä, syksy on hirveää aikaa enkä jaksa tehdä yhtään mitään.

Juon latteja päivät pitkät ja syön pilttejä, en jaksa tehdä itselleni edes salaattia.

Ensiviikolla käynnistyy minun pikkujoulukauteni ja en tahdo mennä edes ensimmäisiin koska pelkkä ajatus mekosta tässä kropassa saa minut voimaan pahoin.

En taida tehdä muuta kuin valittaa...

Toilaxeja ja oksentamista

Olen vältellyt kirjoittamista vaikka tiedän sen auttavan ja selvittävän ajatuksiani. 

Kaksi viikkoa on mennyt oksentaen ja toilaxeja käyttäen. Vatsani sattuu joka päivä ja kramppailee öisin. 

Siskoni tuli käymään Suomessa viiden päivän ajaksi ja meidän piti lähteä lauantaina kaveriporukalla ulos sen vuoksi mutta en pystynyt syömään viikolla oikein mitään ja lauantai-ilta päättyi ennen kuin edes alkoi koska oksenin. 

Tällä hetkellä sairaus on ottanut yliotteen ja pilaa normaalin elämäni joten minun on pakko päästä eroon oksentamisesta..

Olen vain väsynyt koko ajan...

En tiedä mitä tekisin.

Humalassa

"eat, baby.
eat.
chew.
please.
I know it hurts. I know it doesn’t feel good.
please.
I know your hunger is different than mine.
I know it doesn’t taste the same as mine.
imagine you could grow up all over again
and pinpoint the millisecond that you started
counting calories like casualties of war,
mourning each one like it had a family.
would you?
sometimes I wonder that.
sometimes I wonder if you would go back
and watch yourself reappear and disappear right in front of your own eyes.
and I love you so much.
I am going to hold your little hand through the night.
just please eat. just a little.
you wrote a poem once,
about a city of walking skeletons.
the teacher called home because you
told her you wished it could be like that
here.
let me tell you something about bones, baby.
they are not warm or soft.
the wind whistles through them like they are
holes in a tree.
and they break, too. they break right in half.
they bruise and splinter like wood.
are you hungry?
I know. I know how much you hate that question.
I will find another way to ask it, someday.
please.
the voices.
I know they are all yelling at you to stretch yourself thinner.
l hear them counting, always counting.
I wish I had been there when the world made you
snap yourself in half.
I would have told you that your body is not a war-zone,
that, sometimes,
it is okay leave your plate empty."

— empty plate | Caitlyn Siehl  

Rakastan tätä ja vihaan yhtä aikaa... 

Kalorit

Olen aloittanut kirjoittamisen joka päivä tällä viikolla mutta jotenkin aina ovat lauseet jääneet keskeneräisiksi.
Aivan kuin olisin myrskynsilmässä, odotan vain koska räjähtää...
Launtain piti olla se päivä kun selvitän ajatuksiani ja olen ollut kyseisen päivän jälkeen entistä enemmän sekaisin, en tiedä mikä on oikein ja mikä väärin tai mitä minun pitäisi tehdä...

Jotain hyvää kuitenkin tässä viikossa on ollut, nimittäin kalorit. En ole edes oksentanut sunnuntain jälkeen koska olen pystynyt olemaan pienillä kaloreilla, JEE, täältä tullaan 48 kiloa!

Maanantai: 400kcal
Tiistai: 700kcal
Keskiviikko:720kcal
Torstai: 830kcal

viikonloppu

Vihdoin viikonloppu, vapaapäivä ja yksi mun uusista lempparibiiseistä!

Olin eilen katsomassa ystäväni kanssa Selänne-elokuvaa. Se oli aivan huikea! Itkin!
Eilisen kalorit:
kasviskeitto 100kcal
salaatti 200kcal
karkkia...
Oksensin illalla mutta se oli jo aivan liian myöhäistä...
Veikkaan silti että olen ehkä muutaman kilon laihtunut koska housut eivät kiristä. En vain pysty olemaan asiasta varma kun en mene vaa'alle ja naama taas näyttää siltä että olisin lihonnut viisi kiloa viikossa.

Tänään lähden parhaan ystäväni kanssa ulos tuulettumaan, olen sen tarpeessa pääni on aivan sekaisin ja en jaksa arkea. Toivottavasti tekin rentoudutte.

Torstai

Torstai on ensimmäinen päivä kuivilla tällä viikolla... Naamani ja silmäni sattuvat turvoituksen vuoksi ja silmieni ympärillä on kerroksittain valokynää sekä peitevoidetta peittämässä tummia varjoja kasvoissani.

Olen todella väsynyt monen valvotun yön jälkeen. 

Hyvää yötä murut.

väsynyt

En jaksakaan kirjoittaa mitään, kummityttö on luonani yötä ja on todella huono päivä ja olin "suihkussa" oksentamassa äsken.
Tänään on vain erittäin huono päivä.

viikonloppu

Perjantaina olin saikulla ja makasin Aurassa vanhempieni luona, illalla tulin kotiin ja oksensin siihen asti olin ollut paastolla koko päivän.
Lauantaina kävin varaamassa myyntipaikan kirpparilta ja sen jälkeen menikin neljä tuntia kun laitoin niitä kamoja valmiiksi kasseihin ja kirjoittelin hintalappuja. Lähdin sen jälkeen ystäväni luo suunnittelemaan eräitä juhlia jotka ovat edessä, nappasin viinipullon mukaan ja se ilta päättyikin vasta tänään aamulla. Aivan kuin olisin ollut huumattuna eilen en muista mitään ja minulla ei koskaan lähde muisti alkoholista.
En ollut syönyt mitää perjantai illan ahmimisen jälkeen ennen sunnuntai aamua joten myös se voi vaikuttaa.
Aamulla pääsin nukkumaan kuudelta ja herätyskello herättikin jo yhdeltätoista töihin. onneksi en ollut ainut joka oli juonut itsensä pöydän alle...

Viikonlopun syömiset:
Perjantai klo 00-21 ei mitään 21-23 irtokarkkeja, sipsejä,ranskalaisia-> oksennus
Lauantai koko vuorokauden aikana vain alkoholijuomia, valkoviiniä, siidereitä, lonkeroita, shotteja
Sunnuntai kaksi hampurilaisateriaa ja iso pirtelö->oksennus

Suunnittelin kuvaavani huomenna kaiken mitä laitan suuhuni niin ehkä en kehtaa ahmia...

nyt ja silloin

Toinen asia mitä monet ovat kysyneet on mikä on tarinani ja nykytilanteeni.
Olen vältellyt aihetta koska nykytilanteesta puhuminen saa minut voimaan pahoin, mutta aika kai kohdata totuus.

Painoni oli alimmillaan 15-16 kuukautta sitten, virallista painoa en tiedä koska lääkärissä sanottiin että "nyt on alitettu 40 kiloa oletko nyt tyytyväinen?" sen jälkeen en uskaltanut enää käydä kotivaa'alla ja tiedän vaan painoni "suunnilleen".

Vaikka olin silloin erittäin sairas enkä tavoittele enää niiiin pieniä lukemia niin tunsin olevani onnellinen verrattuna tämänhetkiseen tilanteeseeni. Tekisin mitä tahansa että voisin tällä hetkellä siirtää itseni kamppailemaan bulimian sijasta anoreksian kanssa.
Harvat tuskin ymmärtävät mitä tarkoitan mutta molemmat läpikäyneenä voin kai sanoa mielipiteeni...

        Kuvat ovat painojen 41,5-48 väliltä

48

47

46-47

46

45

45

43?

43?

42

41,5

42

42

42

47-48

Seuraava postaus on nykyhetkestä ja tilanteesta teen sen mahdollisimman pian.