KEVÄT

Heipparallaa oon mukana tällaisessa kilpailussa
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/281207-nyt-valitaan-miss-turku-kuka-heista-on-suosikkisi

siellä saa äänestää minua (nro 4.)

Blogissa on ollut superhiljaista ja jopa instagram-tilini tuntui kuolleen kun vietin koko alkuvuoden työharjoittelussa ja kävin samaan aikaan töissä. Olin ihan uuvuksissa ja muutama viikko onkin harjoittelun jälkeen mennyt lähinnä nukkuessa ja flunssaa sairastaessa. Nyt kuitenkin koitan repiä itselleni jostain energiaa ja reipastua näissä hommissa.




-Oona

Kevyempi kantaa

kevyempi kantaa


Oot hyvin pieni, oot hyvin hauras On ekat sanat joita kuulet päivittäin, muttet kuuntele muita, kuin sitä yhtä, joka käskee painu alemmas ystäväin, ja se kaiken sulta syö ja heti perään vielä lyö ja sanoo sä pystyt parempaan Ja kun putoaa höyhenvyö, alkaa ikuinen yö Sä pääset aikaan suurempaan Sä haluat pois, sä haluat pakoon Mä tajuun mutten tahdo ymmärtää Sä haluat pois, kun et pystykään, kaikkeen mitä pitää yrittää Te tartutte toisiin nyt niin kuin kieli kylmään rautaan Nyt mä ajattelen mut ääneen sano en, että sut on kevyempi kantaa hautaan Tää turruttaa tunteen, ja tää vie tehon Ne samat sanat kuulit aina päivittäin Koin hennon otteen, näin väsyneen kehon Pelkäsit liian liian paljon ystäväin Olit kaunis kuin tiikeri, jonka raajoja koristi, viivat viivojen perään Ja mä tahdon uskoa, että ois vielä toivoa, joka aamu kun herään Sä halusit pois, sä halusit pakoon Mä tajuun mutten tahdo ymmärtää Sä halusit pois, kun et pystynytkään kaikkeen mitä piti yrittää Te tartuitte toisiin nyt niin kuin kieli kylmään rautaan Nyt mä ajattelen mut ääneen sano en että sut on kevyempi kantaa hautaan Ja mä muistan, kuinka tahdoit lähtee tähteä afrikasta etsimään Ja mä muistan kuinka paljon, kuinka paljon jaksoit joskus niin yrittää Ja yöllä kun mä katsoin taivasta niin säihkyvää Niin tiedän pääsit perille elämään Sä halusit pois, sä halusit pakoon Mä tajuun ja mä koitan ymmärtää Sä halusit pois, kun et pystynytkään kaikkeen mitä piti yrittää Te tartuitte toisiin nyt niin kuin kieli kylmään rautaan Nyt mä ajattelen ja ääneen sanon sen, että sut on kevyempi kantaa hautaan Sut on kevyempi kantaa hautaan


Haloo Helsingin kevyempi kantaa on täydellinen

Tervetuloa uuteen blogiin

BLOGI

Siinä on mun uusi blogi, muokkaan vielä ja paljon mutta nyt se on aloitettu ! :) Tervetuloa niin uudet kuin vanhatkin. 

Joulujoulujoulu

Alle kuukausi enää jouluun, paniikki alkaa iskeä koska en tiedä vielä yhtään mitä ostaisin läheisilleni joululahjoiksi. Olen viimeiset kolme tuntia selannut nettisivuja ja miettinyt eri vaihtoehtoja mutta edelleen pää lyö tyhjää. Viikonloppu oli niin rankka että aivot on edelleen ihan jäässä.

Perjantaina vietimme luokan kanssa pikkujouluja, lauantaina siskonpoikani tuli yökylään ja sunnuntaina meillä oli virallinen muuttopäivä. Aivan kuin viikonloppua ei edes olisi ollut.
Nyt on kuitenkin ihana olla kotona kun muuttorumba on ohi, edellleen on muutama laatikko purkamatta ja vielä meillä on edessä maalausprojektikin mutta enää ei ole jatkuvaa ravaamista kahden kodin välillä.

Olen tosissani miettinyt viime postauksen jälkeen uuden blogin aloittamista, se tulee tapahtumaan. En tiedä millä aikataululla saan siitä sen näköisen että teen siitä julkisen mutta ilmoitan heti kun se aukeaa luettavaksi!

 

Muutoksia

Olen jo jonkin tovin miettinyt uuden blogin perustamista, uutta alkua tälle kaikelle. 

Blogia joka ei perustu mun syömishäiriölle, vaan kertoo ihan vain elämän iloista ja suruista.

Yritin myös ehdottaa poikaystävälleni että alkaisimme pitämään yhteistä blogia, (XD) hän ilmoitti ettei osaa kirjottaa joten siitä ei sitten enää puhuttu.

Elämässäni on muuttunut niin paljon kolmen kuukauden aikana, siskoni muutti pois ja pitkän aikaa se tuntui kamalalta, vaikka me ei todellakaan tehty joka päivä jotain yhdessä niin vaikka olimme hiljaa kaksin kotona oli se silti mukavampaa kaksin kuin yksin, silloin tiesi aina että se toinen on siinä.

Aloitin koulun, en todellakaan ajatellut että aloittaisin, viihdyn siellä ja opin koko ajan kamalasti kaikkea. Olen siellä saanut tutustua ihaniin ihmisiin ja olen selkeästi iloisempi kun on jotain uutta elämässä. (ja loistan koulussa kaikessa mikää liittyy ruuan sisältöihin, hiilareihin, kaloreihin, rasvaan jne... itseoppinut aikanaan ja ne ei varmaan koskaan lähde pois päästä) 

Ja yksi elämäni suurimmista muutoksista on vielä edessä, muutamme poikasytäväni kanssa yhteen joulukuun ensimmäinen päivä. Sinäänsä se ei ole muutos koska en edes muista koska olisimme viimeksi nukkuneet eri katon alla mutta ajatuksena se on samaan aikaan ihana ja tosi pelottava, se on kuitenkin suurempi sitoutuminen toiseen.

Jään miettimään uuden blogin aloittamista, koska en haluaisi luopua tästä kirjoittamisesta. Jotenkin vain tämä blogi tuntuu vanhalta minältäni ja en edes tahdo enää olla se sama ihminen joka on tähän kirjoittamisen aloittanut.

Öitä <3

koulu

Koulun ja työn yhdistäminen vie multa tällä hetkellä kaikki voimat. Aamulla kasiksi kouluun ja sieltä suoraan tai muutaman tunnin tauon jälkeen töihin ja kotona olen usein vasta päivän vaihtuessa seuraavaan. Toivon että seuraavissa listoissa helpottaa ja saan vähän enemmän aikaa itselleni ja läheisilleni.

En hakenut keväällä mihinkään kouluun, en osannut päättää mitä haluan tehdä. Suunnittelin hakevani liikunnanohjaajaksi tai johonkin PT-kouluun mutta Turussa vaihtoehdot eivät olleet kovin kummoisia ja en ollut valmis vielä muuttamaan pois tästä kodistani. 

Kesällä kuitenkin iski stressi ja mietin että mitä voisin tehdä ja ketä voisi kertoa minulle vaihtoehdoista. Löysin netistä sellaisen uraneuvojan/opon tms numeron ja soitin hänelle.

Käytiin läpi kaikkia kiinnostukseni kohteita ja hän kertoi vaihtoehdoista. Sovittiin alustavasti että hän auttaa minua ja haen sitten keväällä 2015 johonkin liikunnan-alan koulutukseen. Tämä nainen kertoi kuitenkin muistakin aloista jotka sopivat kiinnostukseni kohteisiin ja jäin miettimään niitä parin vikon ajaksi, varsinkin ravintola-ala jäi kiinnostamaan. Muutama viikko myöhemmin menin uudelleen käymään ja olin päättänyt että nyt haluan kokeilla mihin pystyn. Rakastan ruuanlaittoa, ja ruokaan minulla on viha/rakkaus-suhde. Joten päätin aloittaa aikuiskoulutuksessa 1,5-vuotta kestävän hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon.

Ajattelin sen olevan niin lyhyt aika elämässäni että sen jälkeen vois opiskella vielä liikuntaa jos tahdon. Enää en ole edes varma haluanko. Aika on mennyt niin nopeasti ja olen oppinut ihan hirveesti. Tällä hetkellä olo on ainakin sellainen että olen aivan oikeassa paikassa ja tätä alaa haluan opiskella vielä lisää.

 Ryhmämme on kirjava mutta aivan ihana. Vaikka olen aikuiskoulutuksessa on ryhmämme aika nuori, keski-ikä on varmaankin 23-24v. Moni on ollut lukiossa, amiksessa tai AMK:ssa mutta huomannut koulun jälkeen opiskelleensa väärää alaa joka ei kiinnosta. Ryhmässämme on myös ulkomaalaisia jotka monet ovat opiskelleen ravintola-alaa omien maidensa korkeakouluissa mutta haluavat oppia suomalaista ruokaa jotta olisi helpompi työllistyä täällä.

 

 Ensimmöiset sushirullani ikinä! Taisivat jäädä myös viimeisiksi koska poikaystäväni ei tykännyt yhtään. En kyllä itsekään hirveästi välitä noista mutta kokeilin nyt vääntää rullia kun Hilla tuli yökylään Raumalta.

Toiveita, kysymyksiä?

Mulla on tällä hetkellä ihan tyhjä pää, veikkaan sen johtuvan liian lyhyistä yöunista ja stressistä. Kirjoittaminen ei luista ja muutenkin väsymys on aivan uskomaton. Siksi toivoisinkin että jos teillä on toiveita tai kysymyksiä niin laittaisitte niitä tulemaan :)

Viikonloppu meni ihan liian nopeasti. Olisin vain toivonut lauantain jatkuvan ikuisesti. Sohvalla makoilu ilman kiirettä tuntui luksukselta. Piipahdettii myös lauantaina Aurassa mammani synttäreillä mutta sen jälkeen en liikkunut sohvalta viltin alta yhtään minnekkään. Toivottavasti te ette ole yhtä väsyneitä nyt syksyllä kuin mä, koska tää on aivan toivotonta kun ei jaksa mitään eikä saa oikeastaan rästihommia edes aloitettua, saati hoidettua...

Jaksamisia <3